Read about November in English from Reetta’s blog »
Mänty on ollut monien sukujen uhripuu, ja karsikkomäntyihin merkattiin kuolleiden nimikirjaimet. Karhun pääkallo nostettiin karhunkallohonkaan peijaisissa; sieltä karhun sielun uskottiin nousevan takaisin taivaaseen.
Nimet
marraskuu (suom.), martaiden eli vainajahenkien mukaan
November (eng.) eli yhdeksäs kuukausi latinan novem mukaan. Marraskuu oli järjestyksessä yhdeksäs kuukausi roomalaisessa kalenterissa.
kaivautumisen kuu (tlingit), peurojen kiimakuu (dakota, lakota), siian kuu (algonquin)
Erityisiä päiviä
- kelttien Samhain 1.11.
- meksikolainen kuolleiden päivä (Día de Muertos) 1.–2.11.
- pyhäinpäivä 31.10.–6.11. Välisenä aikana oleva lauantai
- isänpäivä (marraskuun toinen sunnuntai)
Marraskuu on yksi vuoden pimeimpiä kuukausia. Linnunrata lukuisine tähtineen loistaa selkeästi taivaalla, jos vain pääsee valosaastetta karkuun. Itätaivaalla erottuu hyvin Plejadien eli Seulasten sumuinen tähtijoukko, seitsämän sisarta. Iltayöstä taivaan laella näkyy Kassiopeian tuttu w-kuvio. Myös Sirius, yötaivaan kirkkain tähti levittää taivaankannella loistettaan. Taivaalla voi vilahtaa myös Tauridien meteoriparven tähdenlentoja. Mitään muuta kirkasta tähtien ja planeettojen lisäksi ei juurikaan enää luonnossa näe: aurinko nousee yhä myöhemmin, ja märät maahan pudonneet lehdet tummuvat ja menettävät väriloistonsa. Koko maisema muuttuu harmaaksi ja sumuinen utuverho peittää näkymän usein niin aamuisin kuin iltaisinkin. Kostea ja kylmä ilma riipii selkäpiitä ja saa vetäytymään peiton alle lämpimään yhä aikaisemmin illalla. Usvan leijaillessa pimeän pihamaan halki näyttää todella siltä, että henget olisivat liikkeellä.
Englannin kielen November tulee latinasta ja merkitsee yhdeksättä kuukautta – marraskuu oli roomalaisessa kalenterissa yhdeksäs kuukausi. Amerikan alkuperäiskansat kutsuivat kuuta nimillä jotka kuvasivat alueen luonnossa tapahtuvia ilmiöitä, kuten peurojen kiimakuu tai siian kuu. Meillä Suomessa marraskuu on todellinen kuoleman kuukausi – se näkyy jo kuukauden nimessä: marras (tai marta) viittaa kuolemaa tekevään ihmiseen tai vainajahenkeen.
Marraskuussa luonto siis tavallaan kuolee asettuessaan talvilepoon. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan marraskuun nimen alkuperästä on toinenkin näkemys: se voi viitata siihen, että tähän aikaan vuodesta uskottiin, että kuolleiden henget, martaat, ovat liikkeellä. Marras-lokakuun taite onkin ollut ympäri maailmaa perinteinen kuolleiden muistamisen päivä: Halloween, Día de Muertos, kekri ja nykyään sen tilalle kristinuskon nostama pyhäinpäivä sijoittuvat kaikki näihin aikoihin. Marraskuun rituaaleissa syvennymmekin edelleen vainajien muistamiseen. Monissa kulttuureissa on uskottu, että tähän aikaan vuodesta raja eri maailmojen välillä on erityisen hauras, ja vainajat saavat vierailla elävien maailmassa. Vainajahenkiin on suhtauduttu kunnioituksella ja heidän läsnäolonsa on koettu luonnolliseksi, ovathan vainajat esivanhempiamme ja täällä myös suojelemassa ja auttamassa meitä jälkipolvia.
Reetta Ranta: Rituaalikirja – Etsijän opas
Lue lisää:
Read more:
Subscribe to Reetta’s newsletter for monthly insights and rituals (and surprises!) »