Huhtikuu – April – Reetta Ranta

Read about April in English from Reetta’s blog »

Nimet

huhtikuu (suom.) kaskeamisen mukaan, joskus myös kiimakuu soidinmenojen vuoksi
April (eng.) latinan sanasta aperire, ’avata’, mukaan tai kreikkalaisen mytologian rakkaudenjumalatar Aphroditen mukaan
vaaleanpunainen kuu (Pohjois-Amerikka), rikkoutuvan jään kuu (algonquin), kuu jolloin joet ovat jälleen kulkukelpoisia (dakota), kuu jolloin sorsat palaavat (lakota), kuu jolloin hanhet munivat (dakota), sammakkokuu (cree)

Erityisiä päiviä

aprillipäivä 1.4.
Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä 9.4.
keväthuutopäivä 14.4.
Äiti Maan päivä 22.4.
kansainvälinen leikkipäivä 22.4.
vappuaatto 30.4.

Huhtikuussa luonto näyttää vielä karulta, mutta rujon pinnan alla tapahtuu paljon: puiden silmut alkavat turvota, routa luovuttaa otteensa, ja maan alla siemenet alkavat raivokkaasti työntää maata versojen tieltä. Muutama kevään ensi kukkanen, kuten sinivuokot metsässä tai krookukset talojen seinustoilla, alkavat värittää muuten vielä aika harmaata maisemaa. Joet ja purot tulvivat, kun sulamisvedet etsivät väylää purkautua jäisistä kahleistaan. Kurjet saapuvat, ja niiden ikiaikaisen keväthuudon voi kuulla kaikuvan peltojen ja soiden liepeillä. Lunta ja jäätä näkyy vielä siellä täällä, mutta maa alkaa lämmetä ja valmistautua kasvattamaan uutta elämää.

Jos maaliskuu aloitti uuden vuoden ja kevään, huhtikuu todella avaa sen. Huhtikuun latinankielinen nimi April on luultavasti alun perin johdettu latinalaisesta avaamista kuvaavasta sanasta aperire ja viittaa näin ikään ajankohtaan, jolloin kukat avautuvat. Toinen teoria on, että kuu on saanut nimensä kreikkalaisen rakkaudenjumalattaren Afroditen nimestä.

Roomassa huhtikuu oli joka tapauksessa omistettu rakkaudenjumalatar Venukselle, ja hänen kunniakseen vietettiin Veneralia-juhlaa kuun ensimmäisenä päivänä. Suomen kielen sana huhti tarkoittaa kaskimaata ja viittaa näin siihen, että huhtikuussa merkattiin havupuut, jotka poltettiin myöhemmin keväällä kaskeamalla. Puiden polttaminen teki maasta hedelmällisen, kun maaperän ravinteet vapautuivat tuhkan mukana viljelykasvien käyttöön.

Huhtikuuta on kutsuttu Suomessa myös kiimakuuksi, sillä se on monien metsäkanalintujen soidinaikaa. Vaikka kaupunkilainen ei metsäkanalintuja juuri näe, ei tarvitse kuin herkistää korvansa ja virittää itsensä lintujen taajuudelle, niin kuulet kyllä, miten soidinmenot ovat käynnissä myös kaupunkilaislinnuilla. Toinen toistaan voimakkaammat laululuritukset kertovat kiivaasta soidinkamppailusta. Huhtikuu on siis kovin eroottista aikaa!

Useiden Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen keskuudessa huhtikuuta kutsutaan ”vaaleanpunaiseksi täysikuuksi”. Nimi viittaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan itäosissa kasvavan sammalleimun vaaleanpunaisena loistavaan kukintaan. Kuu tunnetaan myös nimillä rikkoutuvan jään kuu, kuu jolloin joet ovat jälleen kulkukelpoisia ja kuu jolloin sorsat palaavat. Nämä kaikki kuvaavat hauskasti sitä, mitä luonnossa huhtikuussa tapahtuu.

Tähtitaivaalla Aurinko on kivunnut jo niin korkealle, että Pohjois-Suomessa nähdään huhtikuussa viimeiset pimeät yöt. Auringon valo on jo niin kirkas, että planeettoja alkaa olla jo mahdotonta nähdä.

Huhtikuuta voisi kuvailla jopa leikkisäksi kuukaudeksi pitkän talven jälkeen – se alkaa aprillipäivästä ja päättyy vappuhulinoihin. Huhtikuussa saamme siis olla leikkisiä ja ravistella talven jäykkyyden pois iholtamme.

Reetta Ranta: Rituaalikirja – Etsijän opas