Toukokuu – May – Reetta Ranta

Read about May in English from Reetta’s blog »

Touko-kesäkuussa kukkiva tuomi huumaa tuoksullaan niin ihmiset kuin pölyttäjätkin. Tuomi on haltijoiden sekä ilon ja kauneuden puu. Sen marjoja on syöty, tuoksua ihasteltu ja oksia käytetty erilaisten pikkuesineiden tekoon.

Nimet

toukokuu (suom) kevät- eli toukotöiden mukaan
May (eng.) roomalaisten hedelmällisyyden jumalattaren, Maian mukaan
kukkakuu (algonquin), silmukuu tai munimiskuu (cree), istutuskuu (dakota, lakota), ponien karvanlähtökuu (oglala)

Erityisiä päiviä

vappu 1.5.
kelttien kevätjuhla beltaine
suomalaisuuden päivä 12.5.
äitienpäivä (toukokuun 2. sunnuntai)
helatorstai
kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä 22.5.
ukon vakat 25.5.

Toukokuussa kevät on kauneimmillaan, kun lämpö ja auringonvalo saavat puiden ja kukkien nuput aukeamaan. Ilmassa leijailee kevään huumaavat tuoksut: kevään kosteaan ilmaan sekoittuvat erityisesti tuomen ja omenapuiden kukintojen odöörit. Päivä pitenee, ja yötaivas on yhä valoisampi sekin. On aika kerätä ensimmäiset villiyrtit ja viimeinen hetki istuttaa siemenet.

Suomen kielen touko-sana on ainakin pari tuhatta vuotta vanha ja merkinnyt kevättä. Silloin oli aika aloittaa toukotyöt eli valjastaa vahva härkä kyntöauran eteen, kääntää pellot sekä suorittaa kevätkylvö. Trooppisella eläinradalla Aurinko kyntää näihin aikoihin polkuaan kohti Härän merkkiä, johon se siirtyy 20. huhtikuuta.

Englannin kielen toukokuuta merkitsevä May taas viittaa roomalaisten jumalattareen, Maiaan, jota palvottiin toukokuun 1. ja 15. päivä. Maia oli kasvun ja hedelmällisyyden suojelija. Sanan latinankielinen alkuperä on maius, joka tarkoittaa suurempaa. Kreikan kielessä maîa tarkoittaa kätilöä ja äitiä. Kreikkalaisessa mytologiassa Maya oli myös Hermeen (roomalaisittain Mercuryn) äiti, vanhin ja merkittävin Plejadien sisaruksista. Tähtiryhmä Plejadit tunnetaan suomen kielessä nimellä Seulaset. Plejadit tulevat näkyviin Välimerellä toukokuussa, eli tähdistöllä, Maya-jumalattaren tarulla ja vuodenajan erityispiirteillä on selkeä yhteys.

Muun muassa algonquin- ja dakota-intiaanit kutsuivat toukokuuta ”kukkakuuksi” ja cree-heimon jäsenet ”silmukuuksi”. Nimet kuvaavat tietysti niitä merkittäviä muutoksia, joita pohjoisen pallonpuoliskon luonnossa tapahtuu: puiden silmut turpoavat, ja puut ja kukat puhkeavat kukkaan.

Wiccat juhlivat toukokuun alussa Beltainea. Se on muinainen kelttiläinen kesäpäivänseisausta edeltävä juhla, jota vietettiin Irlannissa, Skotlannissa ja muissa kelttiläisissä kulttuureissa. Se symboloi kevään alkua ja luonnon uudelleensyntymistä. Juhlaan liittyy erilaisia rituaaleja ja seremonioita, kuten tanssia, laulua ja tulien sytyttämistä.

Vaikka harva meistä elää enää viljelykulttuurin rytmittämässä ympäristössä, luonto ympärillämme noudattaa ikivanhaa elämänrytmiä ja sen seuraaminen ja siihen samastuminen tuo suurta iloa ja tyydytystä myös kaupunkilaiselle. On siis aika laittaa kädet multaan, istuttaa jotain uutta ja vaeltaa lähimetsään ihmettelemään luonnon puhkeamista kukkaan!

Reetta Ranta: Rituaalikirja – Etsijän opas