Sacred Trees invites readers on a journey to discover the stories, rituals, and wisdom entwined with trees in Finnish history and mythology.
[In Finnish below!]
Sacred Trees (Pyhät puut in Finnish) is a deeply personal and culturally rich exploration of a people’s ancient connection with trees and the spiritual significance they held in Finnish and Karelian traditions. The book uncovers the vibrant traditions of tree worship, many of which persisted into the 20th century; the relationships people held with sacred groves, and offering trees (pitämyspuu), which were woven into daily life. Women played a central role in these practices, tending sacred trees through rituals that fostered the spiritual connection between nature and humanity, making such offerings as tastes of the first harvest, bounty from foraging and hunting, or a mother’s breast milk.
The book also delves into the significance of memorial trees (karsikkopuu) and bear skull pines (karhunkallohonka), which held a central role in hunting magic and honoring the deceased. Readers will learn how these traditions honored nature spirits, ancestors, and life cycles through rituals, offerings, and festivals such as Kekri, the Finnish harvest celebration.
In addition to exploring historical and mythological aspects, Sacred Trees highlights the enduring magic of trees in modern life. Drawing from primary sources from the Finnish Literature Society archives, modern science and wellbeing research, and first-person interviews of people’s current-day relationship with trees, the book is a multidimensional invitation to readers to reconnect with nature.
Pyhät puut is published in Finnish in March 2025 by SKS Kirjat, the Finnish Literature Society’s publishing house (est. 1831). The book’s international rights are represented by Ahlback Agency
BELOW Press release in Finnish
Maaginen pihlaja, keväisen jälleensyntymän paju, pyhä mänty ja maailmanpuu tammi – Reetta Rannan Pyhät puut kertoo suomalaisten ikiaikaisesta yhteydestä puihin
Mediatiedote
Millaisia kevään voimia kätkeytyy pajuun ja pajunkissoihin? Mitä vaivoja katajan oksilla ja marjoilla on hoidettu? Miksi pihlaja on naisten oma pitämyspuu? Reetta Rannan maaliskuussa ilmestyvä Pyhät puut vie lukijan tarinamatkalle suomalaiseen metsään ja kertoo puiden merkityksestä kansanperinteessämme.
Ennen kristinuskon saapumista myös suomalaiset palvoivat puita ja uskoivat niiden taikavoimiin. Reetta Rannan 24.3. ilmestyvä kirja Pyhät puut esittelee Suomen luonnonvaraiset puulajit ja valottaa niiden merkityksiä mytologiassa ja kansanperinteessä. Kauniisti kuvitetussa teoksessa ikiaikaiset uskomukset ja rituaalit sulautuvat nykyajan henkilökohtaisiin tarinoihin ja tuovat esiin puiden mittaamattoman arvon kulttuurissamme.
Erityisen tärkeitä pyhiä puita ovat Suomessa olleet männyt, joiden juurella suoritettiin rituaaleja ja oltiin yhteydessä esivanhempiin. Tammi puolestaan on itämerensuomalaisten kansojen maailmanpuu, joka yhdistää maan, taivaan ja tuonpuoleisen. Maaginen pihlaja oli kodin suojelija, joka istutettiin ensimmäisenä uuden talon pihaan ukkoselta suojaamaan.
Pyhä puu saattoi kasvaa yhtä hyvin metsän siimeksessä kuin hautausmaan laidalla tai kodin pihapiirissä. Entisaikaan monilla taloilla oli oma pitämyspuu, joka saattanut kasvaa satoja vuosia talon pihalla tarjoten suojaa suvulle useamman sukupolven ajan. Pitämyspuiden juurille saatettiin viedä aina ensimmäinen osa sadonkorjuusta, metsästyssaaliista tai juhlatarjoiluista. Näiden perinteiden vaalijoina olivat usein talon tai kylän naiset.
Pyhät puut sukeltaa syvälle itämerensuomalaisten ikivanhoihin perinteisiin, ja tuo esiin muun muassa pyhien lehtojen, pitämyspuiden ja uhripuiden merkityksen osana esivanhempiemme arkea. Teoksessa avataan karsikkopuiden vainajaperinnettä ja karhunkallohonkien merkitystä metsästysmagiassa sekä sitä, miten puiden luona suoritettavien rituaalien avulla pidettiin yllä elävää yhteyttä luonnonhenkiin, esivanhempiin ja elämän kiertokulkuun.
Vaikka vanhat uhrilehdot ja pyhät puut eivät ole enää keskeinen osa modernin suomalaisen elämää, monille meille luonnonpaikoilla kuten vanhoilla metsillä, yksittäisillä puilla ja lehtoalueilla on yhä erityinen, jopa pyhä, merkitys. Edelleen monien talojen pihoissa on puita, joita on istutettu lasten syntymän, ripille pääsyn tai häiden muistoksi. Meistä monet kokevat puiden läsnäolon rauhoittavana ja henkisenäkin – mahdollisuutena olla yhteydessä johonkin itseään suurempaan. Vanhojen, suurten puiden arvostus muistuttaa kunnioituksesta, jota uhripuille osoitettiin aikanaan.
Monet puihin liittyvät myytit ja uskomukset elävät edelleen perinteissämme. Pajun oksat pajunkissoineen merkitsevät meille kevääseen ja pääsiäiseen liittyvää jälleensyntymää, ja koivut ovat nykyihmisellekin tärkeä osa keskikesään ja juhannukseen liittyviä rituaaleja.
Kansanperinteessä kataja tunnetaan paitsi lääkinnällisistä ominaisuuksistaan myös suojavoimistaan. Katajanoksia on poltettu ritualistisesti suitsukkeen tapaan hyvän tuoksun vuoksi. Puhdistavien ja suojelevien ominaisuuksien lisäksi savun ajateltiin karkottavan sairauksia – keskiajan Euroopassa jopa ruton uskottiin pysyvän poissa katajansavun avulla. Katajanoksia aseteltiin myös ovenpieliin estämään pahojen henkien pääsy kotiin.
Pyhät puut pohjautuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistolähteisiin, kansantieteen ja hyvinvointitutkimuksen havaintoihin sekä ihmisten kokemuksiin ja kertomuksiin siitä, mitä puut heille merkitsevät. Yhä tänäkin päivänä puut voivat olla meille pyhiä – olipa kyseessä oman puutarhan nurkassa uinuva pihlajavanhus, lähipuiston muhkurainen lehmus tai rantakalliolla kelottuva mänty.
Reetta Rannalle itselleen teoksen kirjoittaminen oli henkinen matka, joka avasi uusia näkökulmia myös hänen omaan puusuhteeseensa.
“Matka pyhien puiden juurille on ollut silmiä avaava ja koskettava. Erityisesti minua puhutteli se, että pitämyspuiden hoitaminen oli ennen kaikkea naisten perinne – ja että se eli Savossa vielä pitkälle 1900-luvulle” Ranta kuvailee.
“Oma mummoni syntyi Pohjois-Savon Sonkajärvellä, mistä löysin myös SKS:n arkistojen tarinoita. Vaikka sukuni onkin revitty moneen kertaan jo juuriltaan eikä pitämyspuuperinne kantautunut lapsuudenperheeseeni asti, koin kirjaa kirjoittaessani kuroneeni umpeen menneisyyden katkenneita säikeitä. Toivon, että kirja inspiroi myös lukijaa löytämään yhteyden puihin ja kokemaan omakseen nämä arvokkaat perinteet.”
Ranta muistuttaa, että intuitiivinen tieto puiden merkityksestä voi löytyä myös ihmisen sisältä. Pyhät puut auttaa meitä ymmärtämään, miksi pellon keskellä olevat metsäsaarekkeet, talojen vierellä kasvavat vanhat pihlajat tai erikoisen näköiset yksittäiset puut saattavat edelleen tuntua pyhiltä.
Metsien kätkemä -tv-sarjan luojan ja Rituaalikirjan (SKS Kirjat 2023) kirjoittaneen Reetta Rannan uusin teos jatkaa tutkimusmatkaa suomalaisten perinteiden juurille. Suomalainen kansantarusto kiinnostaa myös kansainvälisesti, ja Rituaalikirjan käännösoikeudet on myyty muun muassa Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Kirjojen teemat puhuttelevat erityisesti heitä, jotka etsivät syvempää yhteyttä luontoon, ikiaikaiseen viisauteen ja omaan henkiseen perintöönsä.
Reetta Ranta
Pyhät puut
ISBN 978-951-858-696-1
160 sivua
SKS Kirjat 2025
Teos ilmestyy 24.3.2025
Tutustu kirjaan kustantamon verkkosivuilla
https://skskirjat.fi/pyhat-puut/
Lisätiedot kirjasta ja arvostelukappaleet
[email protected]
Kirjoittajan yhteystiedot ja haastattelupyynnöt
Reetta Ranta
[email protected]
SKS Kirjat on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (1831) kustannusosakeyhtiö.
www.skskirjat.fi