Pian on vappu ja täysikuu! Päätin lähestyvän äitienpäivän kunniaksi tutkia hieman suomalaisen mytologian äitiarkkityyppejä, mutta eksyin samalla tutkimaan muita äitijumalattaria. Ja minulle tuli vahva olo, että maailmanhistorian suurilla äitijumalilla on meille nyt jotain sanottavaa. He ovat olleet nimittäin aikamoisia naisia ja heitä on palvottu ja juhlittu aivan eri tavalla kun naisia tai äitejä nykyään. Miksi unohdimme äitijumalattaret?
Ensinnäkin: tiesitkö, että englannin toukokuu ‘May’ liittyy kreikkalaiseen jumalattareen Maiaan, joka oli myös roomalaisille kevään jumalatar ja Hermeksen (roomalaisittain Merkuriuksen, eli kaupan, matkustamisen ja viestien jumalan) äiti? Lähes kaikissa indoeurooppalaisissa kielissä kuukauden nimi pohjautuu jumalatar Maian nimeen: ruotsin maj, saksan Mai, ranskan mai, espanjan mayo, italian maggio, venäjän май (mai)… Maiaa pidettiin kasvun ja hedelmällisyyden suojelijana, ja roomalaiset juhlivat häntä toukokuun 1. ja 15. päivä.
Koko Euroopassa toukokuu on ollut naisille ja äitijumalattarelle omistettu jo tuhansia vuosia! Muistakaa se!
Kreikaksi maîa tarkoittaa kätilöä ja äitiä. Maya oli myös Plejadien tähtisisaruksista vanhin. Suomeksi tähtijoukko tunnetaan nimellä Seulaset, ja se loistaa keväisin iltataivaalla kirkkaana rykelmänä. Löydät sen hyvin kun etsit ensin Orionin tähtikuvion. Tarinan mukaan Plejadit olivat seitsemän titaani Atlaksen ja merinymfi Pleionen tytärtä, joita myyttinen metsästäjä Orion jahtasi. Sisarukset pyysivät apua ylijumala Zeukselta, joka muuttikin heidät ensin kyyhkysiksi ja sitten tähdiksi taivaalle. Orion on Härän, Ison koiran ja Kaksosten välissä oleva tähdistö, jonka seitsemän tähteä muodostavat tiimalasin muotoisen kuvion ja jonka kreikkalaiset näkivät metsästäjän hahmona. Kun katsoo taivaalle, voi näyttää siltä, että Orion jahtaa edelleen Plejadeja. Kun seuraavan kerran näet taivaalla Seulaset, tervehdi Maiaa, suurta hedelmällisyyden ja kevään jumalatarta!
Monissa myyteissä äiti ei ole koskaan vain yksiulotteinen hahmo. Hän on kaiken alku, monesti myös kaiken loppu ja oikeastaan kaikkea siltä väliltä.
Ihmisen elinkaaressa äiti on monille se kaikkein merkityksellisin ihminen: kun vauva opettelee puhumaan, hänen ensimmäinen sanansa on useimmiten “äiti”. Ja tiesitkö, että moni kuoleva (etenkin mies) kutsuu äitiään vielä kerran ennen viimeisen henkäyksen ottamista?
Äitejä on kuitenkin moneen lähtöön. Kaikista mielenkiintoisin on minusta hindulainen Devi-jumalatar ja hänen monet ilmenemismuotonsa, mm. soturitar Durga, joka kukistaa demonit; vaurauden ja onnen tuoja Lakshmi; sekä viisauden ja taiteiden suojelijatar Saraswati. Ytimessään hän on suuri Äiti, jolta miesjumalat kuten Shiva ja Vishnu saavat voimansa. Kali on Devin raivokkain muoto: hurjan näköinen, monikätinen tanssija, joka repii pahan raajat irti suojellakseen maailmaa. Hän on pelottava äiti, joka rakastaa niin syvästi, että ei pelkää tuhota vanhaa luodakseen tilaa uudelle elämälle. Luulen, että Kalin energialle olisi maailmassa nyt paljon käyttöä…
Entä juutalaisen mytologian Lilith? Tarinan mukaan hän oli Aatamin ensimmäinen vaimo jota ei ollut tehty Aatamin kylkiluusta vaan samasta maan tomusta kuin ensimmäinen mieskin. Hän kieltäytyi alistumasta Aatamin valtaan (Go, girl!) ja lähti Eedenistä omasta tahdostaan. Myöhemmässä perinteessä Lilithistä tuli demonisoitu hahmo, joka liitettiin vapaaseen seksuaalisuuteen, yön pelkoihin ja imeväisten vaarantumiseen (varmaankin miesten salajuoni jolla haluttiin pelotella itsenäisiä naisia). Nykytulkinnassa hänet nähdäänkin usein itsenäisyyden ja alistumattomuuden symbolina, ja astrologiassa Lilith symboloi yleensä ihmisen varjoa, tukahdutettua voimaa ja kesyttämätöntä feminiinistä energiaa.
Isis puolestaan on muinaisen Egyptin suuri äitijumalatar, joka tunnetaan ennen kaikkea ehdottomasta rakkaudestaan ja periksiantamattomuudestaan. Kun hänen puolisonsa Osiris surmattiin ja hänen ruumiinsa pilkottiin, Isis etsi hänen palasensa, kokosi ne takaisin yhteen ja käytti maagisia voimiaan palauttaakseen hänet hetkeksi elämään. Tämän seurauksena Isis tuli raskaaksi ja synnytti Horuksen, jota hän suojeli ja kasvatti äärimmäisellä omistautumisella. Isiksen tarina tekee hänestä äidin, joka ylittää kuoleman rajat rakkauden ja elämän jatkuvuuden nimissä.
Tarina muistuttaakin etäisesti Lemminkäisen äidin tarinaa Kalevalassa. Lemminkäinen surmataan Tuonelan joella ja hänen ruumiinsa pilkkoutuu palasiksi. Äiti aavistaa että jotain pahaa on käynyt ja lähtee etsimään poikaansa. Hän löytää poikansa palasina, mutta onnistuu kokoamaan poikansa palaset takaisin yhteen ja kutsuu hänet takaisin elämään. Näin Lemminkäinen herää uudelleen henkiin, ja meille jää elämään tarina äidin rakkaudesta, joka voittaa jopa kuoleman.
Hieman kepeämpiä äitikuvauksia löydät meidän oraakkelikorteissa esiintyvistä naishahmoista. Tunnistatko näistä jonkin itsessäsi tai omassa äidissäsi? Lue lisää äitihahmoista ja lähetä omalle äidillesi terveiset. Löydät myös kuvauksen yhteydestä lahjavinkkejä kullekin äitityypille!
Onko äitisi voimakas ja vaativa Louhi?
Onko äitisi luova ja intuitiivinen Ilmatar?
Onko äitisi hoivaava ja kannatteleva Maaemo?
Onko äitisi lämmin ja leikkisä Tellervo?
Onko äitisi lempeä ja suojeleva Mielikki?
On aika nostaa äitiys ja naisjumalattaret takaisin kalenteriin ja vuodenkierron juhliin niille kuuluville pakoille. Juuri nyt äitijumalattarien energia elää äitienpäivän rituaaleissa, kevällä puhkeavissa silmuissa, maan alta työntyvissä versoissa, täydenkuun pyöreässä äidin vatsassa ja siinä tavassa, jolla pidämme huolta luonnosta, lapsistamme ja toisistamme – joskus jopa raivoisasti, pelkäämättä.
Muista myös, että sanat ovat loitsuja: sillä, miten puhumme itsestämme äiteinä tai omista äideistämme, on väliä.
Siis ihanaa tulevaa äitienpäivää, kaikki äidit – olit sitten Louhi, Maaemo tai Ilmatar-tyyppi! Kiitos siitä että olette synnyttäneet meidät ja pitäneet meidät elossa!
//Reetta
P.S. Meidän uusi kesäkauppa, Pieni Tarinapuoti avautuu tänään Fiskarsissa!
Puodistamme löydät kauniita taideprinttejä, kirjoja, oraakkelikortteja, matkamuistoja sekä muita pieniä aarteita. Jokaisella esineellä on oma tarinansa, joka saattaa kuljettaa sinut pohjoisen metsän rauhaan, suomalaisen kansanperinteen juurille, kaukaisiin kyliin, suurkaupungin sykkeeseen tai maailman merille.
Pienen Tarinapuodin takana on tuotteidemme luojat eli fiskarsilainen kirjailija-tarinankertoja Reetta Ranta sekä graafinen suunnittelija Riikka Haro. Myös valokuvaaja Laura Elon ihastuttavat tuotteet löytyvät kaupan valikoimista.
Pieni Tarinapuoti löytyy Vanhasta liiteristä Fiskarsin parkkipaikan reunalta, osoitteesta Peltorivi 2, 10470 Fiskars.
Puoti on avoinna toukokuussa to-su 11-17 ja kesäkuusta alkaen joka päivä.
Lue lisää ja seuraa somessa: https://www.facebook.com/pienitarinapuoti
Tervetuloa!